Arvonta suoritettu

No niin, synttäriarvonta suoritettu! Satunnaisgeneraattori = ukkokulta pukkasi numeron 36 ja tällä numerolla oli SannaP:n "arpa". Onnea voittajalle! Palkintopakettiin sujahtaa ainakin Knittarin pyöröpuikot (eli kaapeli ja irtopäät), muu jääköön vielä salaisuudeksi ;)

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja uusille lukijoille lämpimästi tervetuloa! 

Setti kasassa

Ilmeisesti olen laiskistunut hieman viime aikoina tuossa varsinaisessa leipätyössäni, kun tuntuu että olen enemmän tehnyt kaikkea muuta. Olen nyt kuukauden päivät tehnyt aina viikonloppuna viikon lounaat valmiiksi itselleni töihin ja viikonloput tuntuvatkin menevän melkein kokonaan kokkailuun ja treenaamiseen. Eilen luistin jälkimmäisestä ja tein helppoja uuniruokia (2 kerralla), joten jäi aikaa tiirailla vähän ampumahiihtoa ja mäkihyppyä ja siinä sivussa viimeistellä mitään-sanomattoman-vihreä asustesettini.

Pipon sain valmiiksi itse asiassa jo viime tiistaina. Mallin löysin Talvi 2010 Novita-lehdestä, mallissa pipo oli neulottu Purosta. Kauluri-ohjeen puolestaan nappasin Syksy 2013 Novitasta (Usvalle tehty ohje). Valmistautukaahan jälleen henkeäsalpaavan upeisiin kuviin!

Mallina toimii Aksu-karhu. Näyttää ressukka aika ahdistuneelta tuossa kaulurissa.

 

Pipoon kului lankaa 150 grammaa, kauluriin 200 grammaa eli koko settiin upposi 550 grammaa Iso Veikkaa. Kauluri näyttää kuvissa kummallisen pieneltä, mutta kyllä se ihan kunnollisen kokoinen lämmike on. Setistä tuli ainakin itselleni mieluisa ja pohdinkin jo, että voisin pyöräyttää samanlaisen kolmikon varastossa pyörivästä luumunvärisestä Usvasta. 

 

Vielä ehtii hyvin osallistua synttäriarvontaan! Kiitos kaikille jo arvontaan osallistuneille ja lämmin kiitos kaikille blogin vakilukijoille näistä kahdesta ensimmäisesta vuodesta! Toivon, että jaksatte höpinoitäni käydä vilkuilemassa jatkossakin. Kommenttejanne on aina niin mukava lukea ja monesta teistä on tullut ihania virtuaaliystäviä, joiden kuulumisia käyn aina puolestani kurkkimassa teidän blogeissanne.

Synttäriarvonta

Aika rientää kun on mukavaa. Tämä blogini täyttää ylihuomenna 8.2. huikeat 2 vuotta =)  Koska synttäreitä on tapana jotenkin juhlistaa, järjestetäänpä tapauksen kunniaksi synttäriarvonta! Arvontaan voit osallistua jättämällä kommenttisi tähän postaukseen. Yhden arvan saat kommentoimalla. Jos olet lukijani, osallistut kahdella arvalla ja linkkaamalla arvonnan omaan blogiisi osallistut kolmella arvalla. Mainitse kommentissasi, kuinka monella arvalla osallistut.

Arvonta-aika päättyy viikon päästä lauantaina 15.2. klo 18.

Palkinto on, yllätys yllätys, jotakin neulomiseen liittyvää ;)

Miten se lankavarasto supistuukaan

Joo. Kuten aiemmin kerroinkin, taas on lankavaraston supistelu aloitettu. Ja hienosti meni ensimmäinen kuukausi. Jopa niin hienosti, että päätin julkaista aina kuun vaihteessa kuluneen kuukauden saldon paitsi raporttiketjussa myös blogissa. Ei niinkään siksi, että arvelisin sen ketään kiinnostavan vaan ihan vaan josko tämä lisähäpeä saisi hieman pontta projektiini.

Tammikuun karu totuus on nimittäin tämä: +4 400g / - 2 880g = + 1 520g. Että näin.

Vaan helmikuun miinukset korkkasinkin heti viikonloppuna. Sain päähäni, että seuraavaa kunnon pakkasjaksoa varten (kyllä se sieltä tulee kumminkin) tartten (tai ainakin haluan) uuden asustesetin. Olen hillonnut mitään sanomattoman hailakan vihreää Iso Veikkaa varastossani jo hyvän aikaa ja valitsin tähän projektiin sitten sen. Ensiksi neuloin säärystimet simppelillä palmikko-helmineulekuviolla.

 

Tosi hienot kuvat taas. Anyway, neuloin säärystimet 5mm puikoilla (resorit 4,5mm) ja lankaa kului tasan 2 kerää eli 200g. Jopa niin tarkasti, että langan päättely meni tiukille. Hailakasta väristä huolimatta säärystimistä tuli kivat, sopivan paksut että lämmittävät ja ennen kaikkea riittävän pitkät. Edelliset Tempo-säärystimet jäivät turhan lyhyiksi ja ovatkin palvelleet töissä lähinnä nilkan lämmittiminä.

 

Seuraavaksi otin puikoille pipon,  mutta sitä en ehtinyt edistää kuin joustinneulereunan verran, joten siitä sitten myöhemmin.

 

Joo ja tiedän, tällä tyylillä ei kyllä UFOt vähene yhtään, mutta ainakin varastossa tapahtuu muutakin kuin paisumista.

 

Ajoitus kohdallaan

Kas, taas on melkein kolme viikkoa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, vaikka kuvittelin, että saisin itseni taas vähän useammin tätäkin sarkaa hoitamaan. Toisaalta ei ole oikein asiaakaan ollut, ei valmiita töitä esiteltäväksi, pihalta ei oikein saa kivoja kuvia tähän aikaan vuodesta eikä viitsisi teitä niillä resepteilläkään kovin kiusata. Mutta nyt on asiaa =)

Minulla meni melkein puoli vuotta oikein mukavasti niin, etten ostanut kuin joitakin satunnaisia lankakeriä ja ihan oikeaan tarpeeseen eli joku työ ko. lankaa vaati. Tämän kuun alussa sitten ilmoittauduin jälleen Novitan Neulomossa mukaan lankavaraston supisteluun (sille todellakin on tarvetta) ja kas! johan alkoi toinen toistaan erinomaisempia lankatarjouksia tulla vastaan, vieläpä langoista, joita olen pitkään himoinnut. Arvaahan siinä kuinka sitten kävi. Plussalla ollaan ja reilusti =/  Zeldakin oli taas tehnyt tempun ja pyöräyttänyt niin ihania lankoja, että sortuminen oli väistämätöntä. Vai mitä sanotte näistä:

 

Sori kirjava pöytäliina alustana. No, nyt on kyllä puolen vuoden lankabudjetti käytetty, joten ehkä se supistelukin jossain vaiheessa pääsee oikeasti käyntiin.

 

Vanha Veikka-varasto onkin supistunut 180 gramman verran. Jotenkin nämä pari viikkoa jatkuneet, sanoisinko reippaahkot pakkaset saivat minut himoitsemaan polvisukkia ja sellaiset piti sitten neuloa.

 

 

Lankana siis muinainen 7 Veikka Jättiraita ja yhtä muinainen vaalea beige Veikka. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että sukat ovat itselleni liian isot. Varresta tuli sen verran leveä, etteivät pysy meikäläisen koivessa, joten sukat matkaavat isompaan tarpeeseen Libanoniin jollekin Syyrian pakolaiselle.

 

Sitten uusi lempipaitani! Eikä hetkeäkään liian aikaisin, kun tänä aamuna oli meillä täällä etelän maillakin -20 astetta mittarissa. Tämän paidan aloitin KyJyssä ja keskenhän se tietysti jäi eli kuuluu samalla UFOn tuhous projektiin. Älkää pillastuko kuvista, vaikka minä meinasinkin polttaa käämini ukkokullan kanssa, joka ei onnistu ottamaan ainuttakaan järkevää kuvaa. Ukkokulta otti varmaan 20 kuvaa niin, että olin seisaaltaan ja pusero olisi näkynyt takaa kokonaan, mutta joka ikisessä kuvassa puuttui joko toinen käsi tai sitten alhaalta osa tai ylhäältä osa. Huokaus.

Tässä kuvassa väri on oikea, noissa muissa vääristynyt.

 

Lanka on yksi ehdottomista lemppareistani Rowan Cocoon. Onnistuin taannoin saamaan langan varsin edukkaasti Lankahamstereista. Pusero söikin lankaa koko kilon satsin, vaikkei tuon pidempi olekaan. Hihat ovat reippaasti ylipitkät, kaksinkertaiseksi taitettavan resorin pituus on peräti parikymmentä senttiä. Malli löytyy Moda 5/2011 -lehdestä, 6mm ja 7mm puikoilla kilkuteltu. Paita on niin lämmin ja pehmeä ja ihana! Hihojen istutus onnistui kerrankin täydellisesti ja kaiken kaikkiaan olen tekeleeseen harvinaisen tyytyväinen. Halvennuksesta haalittua Cocoonia on onneksi jemmassa vielä puseron jos toisenkin verran ;) 

Kannattaako lupailla

Jos ennen joulua aika katosi jonnekin niin kyllä se joulukin vaan meni niin hujauksessa, että hyvä kun mukana pysyi. Vuosikin ehti jo vaihtua ja minä vaan lusmuilen. Sopiva uuden vuoden lupaus olisi varmaan ollut luvata päivittää blogiaan useammin. Toisaalta mitä sitä jorisemaan, jollei asiaa ole ;)

Nyt on jotain asian tynkääkin sentään. Viime vuonna lupasin, että tänä vuonna en osallistu yhteenkään tempaukseen, koska ne päättyvät osaltani aina huonosti. Juu, tein saman lupauksen edellisenäkin vuonna ja silti osallistuin viime vuonna UWAan ja KyJyyn. Koska lupaukset on tehty rikottaviksi, ei tämäkään lupaukseni kauaa ehtinyt vanheta. Ilmoittauduin Novitan Neulomossa mukaan UFOttomaan uuteen vuoteen. Tempauksessa tuhotaan tavalla tai toisella kodissa leijuvia UFOja uuden vuoden ja vapun välillä. Tähän tempaukseen uskalsin lähteä mukaan, koska kaiken järjen mukaan sen lopputuloksena ei ainakaan pitäisi syntyä uusia UFOja. Ehdin tosin tuossa jo aloittaa yhdet uudet polvisukat, joten tiedä häntä sitten.

Joka tapauksessa yksi UFO on sentään jo hoideltu.

 

Tämä oli kissuuden joululahjapeitto. Onneksi kissa ei noista päivistä tiedä, joten ei juurikaan haittaa, että peitto valmistui vasta uuden vuoden päivänä. Lankana Novitan Puro, väri Lehto, sitä kului noin 700 grammaa. Yhdistelyyn ja reunukseen käytin turkoosia 7 Veikkaa noin 200 grammaa. Ihan pirtsakkahan tuosta tuli. Kissuus nyt tuskin väreistä välittää, pääasia lienee, että peitto on pehmoinen ja ikioma.

Sain vihdoin viimein viimeisteltyä myös naapurin miehen polvisukat. Nämä jäivät ennen joulua roikkumaan, mutta en nyt näitä kuitenkin ihan UFOksi laske. Lankana vanha Novitan Jättiraita, jota kului 3,5 mm puikoilla noin 200 grammaa.

Seuraavaksi yritän varmaan saada valmiiksi jonkun KyJystä jääneen tekeleen - tai sitten ne aloittamani uudet polvisukat. Parin KyJy-työn kohtaloa pitää vähän miettiä, teenkö niitä ylipäänsä vai puranko pois. Muita UFOja en ole vielä uskaltanut edes esiin kaivaa...

Hyvää alkanutta vuotta ja loppiaista!

Viimeiset KyJyt

Niinhän siinä kävi, että hautauduin töihin ja kaikkeen muuhun kiireeseen joulukuussa niin, että tiukkaa teki saada edes puuttuvat joululahjat valmiiksi ja KyJy jäikin sitten ihan paitsioon. Yksi KyJy valmistui joulukuun alkupuolella, mutta on jäänyt raportoimatta, kun kuvausapulaista(kaan) ei ole innostanut.

Tämä KyJy #17 olikin varsinainen murheenkryyni. Aloitin boleron alun perin Eco Woolista, mutta se nyt oli aivan liian paksu lanka tähän ja purinkin koko tekeleen ja vaihdoin langaksi Novitan Crystalin. Ei siitä paljoa parempi tullut sittenkään vaan valmis tekele on sarjassamme kokoa liian iso. No, tuli tehtyä.

Tämän jälkeen ainoa KyJy, jonka ehdin enää valmiiksi vääntää oli isän joululahja.

Tämä Purosta neulottu log cabin -peitto valmistui parahiksi eilen. Näyttää tuossa meidän jättisängyn päällä aika kapoisalta, mutta kyllä tämä ihan kunnon torkkupeitto on, tuli eilen testattua, että sinne alle mahtuu hyvin pötkäämään yksi pieni isukki =) Langan menekissä menin jossain vaiheessa sekaisin, mutta kyllä tähän varmasti kilon verran lankaa upposi kaikkiaan.

 KyJyistä valmistui siis määräaikaan mennessä loppujen lopuksi vain 13. Yksi huivi on varttia vailla valmis, sen voisi vielä puoleen yöhön mennessä valmiiksi rykäistä, mutta enpä usko, että viitsin.

Viime viikolla piti saada vielä työkaverin pojalle lahja valmiiksi. Tämä ei ollut KyJy-listalla.

Pitihän sen kissankin kuvaan päästä. Malli on Novitan Ipana-lehdestä ja lankana on Novitan Usva. Puserosta tuli mielestäni ihan kiva, toivottavasti nassikka tykkää myös. Napit ovat kissaperheeseen sopivat.

KyJy-listalla ollut ukkokullan joululahjapaita ei valmiiksi ehtinyt. Tai no, vielähän tässä olisi aikaa tehdä ja todennäköisesti jopa saisin sen valmiiksi, mutta en vain jaksa nyt puristaa väkisin. Paita ehtii varmasti valmiiksi tässä joulun pyhinä, vaikkei enää "viralliselle" tempauslistalle ehdikään. Jotain kuitenkin halusin ukkokullalle pakettiin (no on siellä muutakin), ja koska kaulurin tarve on taas akuutti, päätin tehdä nopsan kaulurin paksusta langasta.

Malli löytyi Novitan Talvi 2012 -lehdestä. Lankana Kelo, jota kului vajaa puolitoista kerää 7mm puikoilla. Valitsin tarkoituksella pykälää pienemmän puikot kuin ohjeessa, jotta kaulurista ei jälleen tulisi sellainen hehtaari lerppa. Eilen aloitin ja tänään kiinnitin napit, eli hyvin ehti =) Tästä tuli ihan kiva pikku lahja ja luulen, että ukkokultakin tykkää.

Nyt on aika toivottaa kaikille teille blogiystäville oikein hyvää joulua! Nauttikaa joulun ajasta.

Arvontaa Hyvän Tuulen Puodissa

Käykäähän työkin osallistumassa Hyvän Tuulen Puodin jouluarvontaan, täällä .

Olen tämän viikon nalkissa vanhempieni kissan kanssa. Töistä vinhaa vauhtia suorinta tietä kotiin tsekkaamaan oma kissuus ja sitten Kitiä morjenstamaan. Illat menee vanhempien luona kykkiessä, Kiti kun on tottunut seuraan. Vanhemmat ovat päivät enimmäkseen kotona ja katti on kärttyinen kuin mikä, kun joutuu olemaan yksin ja sitä saa maanitella syömään. Välillä täytyy tietysti laukata kotiin antamaan Topille lääkkeet ja evästä. Ukkokulta sekoaa kaikkien kissuuden tablettien kanssa, joten minun pitää aina kaivaa oikeat napit esille. Onneksi ukkokulta suostui viime yönä nukkumaan vanhempieni luona, minä kun ei siellä unta saa. Josko sitten loppu viikosta siellä valvon, kun ei tarvitse töihin raahautua aamusta.

Jotain valmistakin olisi näytettäväksi, mutta en tässä ole ehtinyt kuvaamaan enkä varmaan ehdikään ennen sunnuntaita. Siihen asti siis MAU!