Sinne se huhtikuu meni yhdessä hujauksessa. Ukkokulta oli pari viikkoa kotipuolessa ja kotiutui tuossa pari päivää sitten. Matka teki hyvää niin hänelle kuin appiukollekin, saivat vähän yhdessä itkeskellä ja puhua kaikesta mahdollisesta. Äidin haudalle ukkokulta kävi istuttamassa kolme punaista pelargonia. Ja kissakaveri oli löytynyt ukkokullallekin lohduttajaksi, kun oma kissuus oli täällä.
Minä olen täällä temponut töiden kanssa ja tietysti yrittänyt viihdyttää kissuutta parhaani mukaan. Tai sitten toisin päin =) Ehkä Topi on viihdyttänyt minua. Viime viikolla, kun oli vähän lämpöisempiä, aurinkoisia päiviä, ulos piti päästä vähän väliä.
Neulerintamalla on ollut vähän samanlaista hiljaiseloa kuin täällä blogissakin, muut asiat ovat pitäneet huolen siitä, ettei tuota neulomisaikaa liiemmin ole ollut. Äidilleni sain sentään hänen pyytämänsä sukat väännettyä. Lankana sukissa on Zeldan värjäämä Nalle, väri ei oikein pääse kuvassa oikeuksiinsa.
Tänään olen koittanut tuota pihamaata ruoputella, kun on ollut huisin kaunis päivä. Ja alkaahan tuo keväältä näyttää pikku hiljaa meidänkin pihalla.
Tosin pionipenkki on vielä tämän näköinen
Jottei tässä pääsisi liikaa rentoutumaan, vietiin isukki tuossa tovi sitten ambulanssilla sairaalaan. Isällä on ollut pitkään flunssaa, mikä ei oikein hyvää tee sydänpotilaalle - varsinkin, kun potilas ei malta levätä vaan heiluu ympäri pihaa ja vaihtaa kesärenkaat puolelle kylää, jne. Toivotaan, että isukin sairaalareissu jää lyhyeksi ja hän kotiutuu sieltä reippaana.
Haluaisin vielä kiittää Ladybugia, Tikutinta ja Tjorvenia kommenteistanne ja myötäelämisestä. On hirmu ihanaa, että te olette siellä jossain. Tähän iso hali.