Ajoitus kohdallaan

Kas, taas on melkein kolme viikkoa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, vaikka kuvittelin, että saisin itseni taas vähän useammin tätäkin sarkaa hoitamaan. Toisaalta ei ole oikein asiaakaan ollut, ei valmiita töitä esiteltäväksi, pihalta ei oikein saa kivoja kuvia tähän aikaan vuodesta eikä viitsisi teitä niillä resepteilläkään kovin kiusata. Mutta nyt on asiaa =)

Minulla meni melkein puoli vuotta oikein mukavasti niin, etten ostanut kuin joitakin satunnaisia lankakeriä ja ihan oikeaan tarpeeseen eli joku työ ko. lankaa vaati. Tämän kuun alussa sitten ilmoittauduin jälleen Novitan Neulomossa mukaan lankavaraston supisteluun (sille todellakin on tarvetta) ja kas! johan alkoi toinen toistaan erinomaisempia lankatarjouksia tulla vastaan, vieläpä langoista, joita olen pitkään himoinnut. Arvaahan siinä kuinka sitten kävi. Plussalla ollaan ja reilusti =/  Zeldakin oli taas tehnyt tempun ja pyöräyttänyt niin ihania lankoja, että sortuminen oli väistämätöntä. Vai mitä sanotte näistä:

 

Sori kirjava pöytäliina alustana. No, nyt on kyllä puolen vuoden lankabudjetti käytetty, joten ehkä se supistelukin jossain vaiheessa pääsee oikeasti käyntiin.

 

Vanha Veikka-varasto onkin supistunut 180 gramman verran. Jotenkin nämä pari viikkoa jatkuneet, sanoisinko reippaahkot pakkaset saivat minut himoitsemaan polvisukkia ja sellaiset piti sitten neuloa.

 

 

Lankana siis muinainen 7 Veikka Jättiraita ja yhtä muinainen vaalea beige Veikka. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että sukat ovat itselleni liian isot. Varresta tuli sen verran leveä, etteivät pysy meikäläisen koivessa, joten sukat matkaavat isompaan tarpeeseen Libanoniin jollekin Syyrian pakolaiselle.

 

Sitten uusi lempipaitani! Eikä hetkeäkään liian aikaisin, kun tänä aamuna oli meillä täällä etelän maillakin -20 astetta mittarissa. Tämän paidan aloitin KyJyssä ja keskenhän se tietysti jäi eli kuuluu samalla UFOn tuhous projektiin. Älkää pillastuko kuvista, vaikka minä meinasinkin polttaa käämini ukkokullan kanssa, joka ei onnistu ottamaan ainuttakaan järkevää kuvaa. Ukkokulta otti varmaan 20 kuvaa niin, että olin seisaaltaan ja pusero olisi näkynyt takaa kokonaan, mutta joka ikisessä kuvassa puuttui joko toinen käsi tai sitten alhaalta osa tai ylhäältä osa. Huokaus.

Tässä kuvassa väri on oikea, noissa muissa vääristynyt.

 

Lanka on yksi ehdottomista lemppareistani Rowan Cocoon. Onnistuin taannoin saamaan langan varsin edukkaasti Lankahamstereista. Pusero söikin lankaa koko kilon satsin, vaikkei tuon pidempi olekaan. Hihat ovat reippaasti ylipitkät, kaksinkertaiseksi taitettavan resorin pituus on peräti parikymmentä senttiä. Malli löytyy Moda 5/2011 -lehdestä, 6mm ja 7mm puikoilla kilkuteltu. Paita on niin lämmin ja pehmeä ja ihana! Hihojen istutus onnistui kerrankin täydellisesti ja kaiken kaikkiaan olen tekeleeseen harvinaisen tyytyväinen. Halvennuksesta haalittua Cocoonia on onneksi jemmassa vielä puseron jos toisenkin verran ;) 

Kannattaako lupailla

Jos ennen joulua aika katosi jonnekin niin kyllä se joulukin vaan meni niin hujauksessa, että hyvä kun mukana pysyi. Vuosikin ehti jo vaihtua ja minä vaan lusmuilen. Sopiva uuden vuoden lupaus olisi varmaan ollut luvata päivittää blogiaan useammin. Toisaalta mitä sitä jorisemaan, jollei asiaa ole ;)

Nyt on jotain asian tynkääkin sentään. Viime vuonna lupasin, että tänä vuonna en osallistu yhteenkään tempaukseen, koska ne päättyvät osaltani aina huonosti. Juu, tein saman lupauksen edellisenäkin vuonna ja silti osallistuin viime vuonna UWAan ja KyJyyn. Koska lupaukset on tehty rikottaviksi, ei tämäkään lupaukseni kauaa ehtinyt vanheta. Ilmoittauduin Novitan Neulomossa mukaan UFOttomaan uuteen vuoteen. Tempauksessa tuhotaan tavalla tai toisella kodissa leijuvia UFOja uuden vuoden ja vapun välillä. Tähän tempaukseen uskalsin lähteä mukaan, koska kaiken järjen mukaan sen lopputuloksena ei ainakaan pitäisi syntyä uusia UFOja. Ehdin tosin tuossa jo aloittaa yhdet uudet polvisukat, joten tiedä häntä sitten.

Joka tapauksessa yksi UFO on sentään jo hoideltu.

 

Tämä oli kissuuden joululahjapeitto. Onneksi kissa ei noista päivistä tiedä, joten ei juurikaan haittaa, että peitto valmistui vasta uuden vuoden päivänä. Lankana Novitan Puro, väri Lehto, sitä kului noin 700 grammaa. Yhdistelyyn ja reunukseen käytin turkoosia 7 Veikkaa noin 200 grammaa. Ihan pirtsakkahan tuosta tuli. Kissuus nyt tuskin väreistä välittää, pääasia lienee, että peitto on pehmoinen ja ikioma.

Sain vihdoin viimein viimeisteltyä myös naapurin miehen polvisukat. Nämä jäivät ennen joulua roikkumaan, mutta en nyt näitä kuitenkin ihan UFOksi laske. Lankana vanha Novitan Jättiraita, jota kului 3,5 mm puikoilla noin 200 grammaa.

Seuraavaksi yritän varmaan saada valmiiksi jonkun KyJystä jääneen tekeleen - tai sitten ne aloittamani uudet polvisukat. Parin KyJy-työn kohtaloa pitää vähän miettiä, teenkö niitä ylipäänsä vai puranko pois. Muita UFOja en ole vielä uskaltanut edes esiin kaivaa...

Hyvää alkanutta vuotta ja loppiaista!