Kannattaako lupailla

Jos ennen joulua aika katosi jonnekin niin kyllä se joulukin vaan meni niin hujauksessa, että hyvä kun mukana pysyi. Vuosikin ehti jo vaihtua ja minä vaan lusmuilen. Sopiva uuden vuoden lupaus olisi varmaan ollut luvata päivittää blogiaan useammin. Toisaalta mitä sitä jorisemaan, jollei asiaa ole ;)

Nyt on jotain asian tynkääkin sentään. Viime vuonna lupasin, että tänä vuonna en osallistu yhteenkään tempaukseen, koska ne päättyvät osaltani aina huonosti. Juu, tein saman lupauksen edellisenäkin vuonna ja silti osallistuin viime vuonna UWAan ja KyJyyn. Koska lupaukset on tehty rikottaviksi, ei tämäkään lupaukseni kauaa ehtinyt vanheta. Ilmoittauduin Novitan Neulomossa mukaan UFOttomaan uuteen vuoteen. Tempauksessa tuhotaan tavalla tai toisella kodissa leijuvia UFOja uuden vuoden ja vapun välillä. Tähän tempaukseen uskalsin lähteä mukaan, koska kaiken järjen mukaan sen lopputuloksena ei ainakaan pitäisi syntyä uusia UFOja. Ehdin tosin tuossa jo aloittaa yhdet uudet polvisukat, joten tiedä häntä sitten.

Joka tapauksessa yksi UFO on sentään jo hoideltu.

 

Tämä oli kissuuden joululahjapeitto. Onneksi kissa ei noista päivistä tiedä, joten ei juurikaan haittaa, että peitto valmistui vasta uuden vuoden päivänä. Lankana Novitan Puro, väri Lehto, sitä kului noin 700 grammaa. Yhdistelyyn ja reunukseen käytin turkoosia 7 Veikkaa noin 200 grammaa. Ihan pirtsakkahan tuosta tuli. Kissuus nyt tuskin väreistä välittää, pääasia lienee, että peitto on pehmoinen ja ikioma.

Sain vihdoin viimein viimeisteltyä myös naapurin miehen polvisukat. Nämä jäivät ennen joulua roikkumaan, mutta en nyt näitä kuitenkin ihan UFOksi laske. Lankana vanha Novitan Jättiraita, jota kului 3,5 mm puikoilla noin 200 grammaa.

Seuraavaksi yritän varmaan saada valmiiksi jonkun KyJystä jääneen tekeleen - tai sitten ne aloittamani uudet polvisukat. Parin KyJy-työn kohtaloa pitää vähän miettiä, teenkö niitä ylipäänsä vai puranko pois. Muita UFOja en ole vielä uskaltanut edes esiin kaivaa...

Hyvää alkanutta vuotta ja loppiaista!