Lauantainen Helsinki Half Marathon sujui tältä dromedaarilta melko mukavasti. Sää oli lämmin, mutta onneksi pilvipoutainen, joten ihan ei tarvinnut grillaantua. Aikatavoitteeni juoksuun oli 2 tuntia ja kuinkas kävi. Nettoaika oli 2:00:28. Eli 28 sekuntia meni yli. Ai että kivisti siinä maalisuoralla, kun kuulin kuuluttajan sanovan: "Ja viimeisenä alle kahden tunnin maaliin juoksee..." ja mikä nimi olikaan, se oli juurikin minun edessäni viipottanut juoksija. Arg. No mutta, seuraavalla kerralla se sitten jo menee (ehkä), kun noin pienestä jäi kiinni.
Todistusaineistona kuva mitalista:
Lauantaina en isompia enää kotiuduttuani hommaillut, mitä nyt pyöräytin mansikka-raparteripaistoksen "palkkariksi" ;) Eilen tuli sitten kokkaamisen lisäksi riekuttua pihamaalla. Tekeminenhän ei ainakaan meidän pihallamme lopu, vaikka siellä kuinka pyllistelisi. Minä kun olen "puutarhurina" sellainen ei-koskaan-valmista -tyyppi eli muutan joka kesä mieleni jonkun kasvin sijoituspaikan suhteen. Ja viime talven aikana valitettavan moni perenna oli myös heittänyt henkensä, joten uusia täytyy tilalle hankkia tai jakaa olemassa olevista.
Meillä on talon takana terassin vieressä iso neliö muotoinen kukkapenkki. Tai oikeastaan neljä. Kukkapenkit on perustettu talon vierestä muualle siirretyn vanhan hirsisaunan pohjan päälle. Kokonaisuudessa on siis ikään kuin neljä "loosia", jotka yhdessä muodostavat yhden ison "penkin", vai miten tämän nyt selittäisi. Joka tapauksessa, yksi looseista oli päässyt aika riemastuttavaan kuntoon, siinä kasvoi alunperin jotain alpia, pikkutalviota, kurjenmiekkoja, kurjenpolvea, punatähkää, töyhtöangervoa. Alpi ja pikkutalvio olivat kuitenkin vallanneet penkin lähes kokonaan itselleen. Toki ne kurjenmiekat ja punatähkä siellä vielä olivat ja kurjenpolveakin, mutta varsinkin pikkutalvio ja jostain penkkiin levinnyt suikeroalpi peittivät aika lailla kaiken alleen. Päätin kaivaa molemmat alpit ja pikkutalvionkin kokonaan pois, jälkimmäistä kun on pihalla jo ihan riittävästä muutenkin. Tilalle siirsin toisesta paikasta siellä huonosti menestyneet korallikeijunkukat ja niittysinilatvaa.
Eiväthän nuo vielä juuri miltään näytä enkä älynnyt ottaa "ennen"-kuvaa, jotta eron tajuaisi. Mutta on tämä nyt (ainakin vähän aikaa) huomattavasti siistimpi kuin se aiempi viidakko. Toivottavasti nämä pärjäävät tässä.
Raivasin sitten samoin tein vähän toistakin loosia. Typistin varjoyrttiä todella reippaalla kädellä, otin siitäkin suikeroalpia pois ja istutin tyhjään tilaan vähän lisää pikkusydäntä ja purppurakeijunkukkia.
Kuvasta tuo lehtien ihana punainen väri ei oikein näy, mutta nämä ovat jo tuollaisina pikku ressukoina aivan huikaisevan ihanan näköisiä, kun lehdet hehkuvat purppuranpunaisena ilta-auringossa. Näillekin toivon edeltäjiään parempaa menestystä ensi talveksi.
Todistusaineistona kuva mitalista:
Lauantaina en isompia enää kotiuduttuani hommaillut, mitä nyt pyöräytin mansikka-raparteripaistoksen "palkkariksi" ;) Eilen tuli sitten kokkaamisen lisäksi riekuttua pihamaalla. Tekeminenhän ei ainakaan meidän pihallamme lopu, vaikka siellä kuinka pyllistelisi. Minä kun olen "puutarhurina" sellainen ei-koskaan-valmista -tyyppi eli muutan joka kesä mieleni jonkun kasvin sijoituspaikan suhteen. Ja viime talven aikana valitettavan moni perenna oli myös heittänyt henkensä, joten uusia täytyy tilalle hankkia tai jakaa olemassa olevista.
Meillä on talon takana terassin vieressä iso neliö muotoinen kukkapenkki. Tai oikeastaan neljä. Kukkapenkit on perustettu talon vierestä muualle siirretyn vanhan hirsisaunan pohjan päälle. Kokonaisuudessa on siis ikään kuin neljä "loosia", jotka yhdessä muodostavat yhden ison "penkin", vai miten tämän nyt selittäisi. Joka tapauksessa, yksi looseista oli päässyt aika riemastuttavaan kuntoon, siinä kasvoi alunperin jotain alpia, pikkutalviota, kurjenmiekkoja, kurjenpolvea, punatähkää, töyhtöangervoa. Alpi ja pikkutalvio olivat kuitenkin vallanneet penkin lähes kokonaan itselleen. Toki ne kurjenmiekat ja punatähkä siellä vielä olivat ja kurjenpolveakin, mutta varsinkin pikkutalvio ja jostain penkkiin levinnyt suikeroalpi peittivät aika lailla kaiken alleen. Päätin kaivaa molemmat alpit ja pikkutalvionkin kokonaan pois, jälkimmäistä kun on pihalla jo ihan riittävästä muutenkin. Tilalle siirsin toisesta paikasta siellä huonosti menestyneet korallikeijunkukat ja niittysinilatvaa.
Raivasin sitten samoin tein vähän toistakin loosia. Typistin varjoyrttiä todella reippaalla kädellä, otin siitäkin suikeroalpia pois ja istutin tyhjään tilaan vähän lisää pikkusydäntä ja purppurakeijunkukkia.
Hienoa Krista, onnittelut jälleen kerran juoksusta. Puutarha työt ovat varmasti mukava vastapaino juoksulle. Siinä nimittäin pitää malttaa olla melkoisen paikallaan, kuinka se onnistuu noin liikkuvalta ihmiseltä? Minulla taitaa olla tuo sama vika ettei piha ole koskaan valmis. Sainkin siitä siipaltani palautetta joskus männä vuosina. Sen jälkeen olen yrittänyt hillitä itseni :)
VastaaPoistaKiitos Ladybug! Öö, en taida puutarhahommissakaan olla kovin paikallani pysyvä =D Aika lailla siinä tulee heiluttua, joskus ihmettelen etten telo itseäni enempää lapion kanssa koheltaessani.
PoistaNo voihan 28 sekuntia sentään ;) - onnittelut hienosta juoksusta! Minusta tuo oli huikea suoritus.
VastaaPoistaEi-koskaan-valmista -puutarhuri kuulostaa, ah niin tutulta :d. Lähes kaikki on täälläkin kulkenut eri paikkaan kuin missä ne olivat. Toivottavasti ensi keväänä kelpuuttaisin tänä keväänä uusitut kasvupaikat :p.
Ihania kasveja sinulla on, osaan kuvitella ne kukkaloistossaan. Oi tuota purppurakeijunkukkaa, pitääpä tutustua siihen tarkemmin, muut olin tunnistavinani.
Viime talvi lumettomuudessaan oli ankara monille kasveille, toivotaan seuraavasta parempaa.
Laitathan kesän edetessä kuvia multaisen juttusi tuotoksista:).
Kiitos Tikutin! Aika mukavasti se juoksu meni, vaikka kirpaisevan lähelle jäi tavoite.
PoistaKiva, etten ole ainoa lajissani puutarhurina =) Kasvit käyvät välillä melkein sääliksi, voin lähes kuulla jonkun rehun huokaavan, että taas mennään, kun täti tulee lapion kanssa =D
Kiitos blogivierailustasi, Krista! Hienostihan sinulta on juoksu sujunut! Ja puutarhureina taidamme olla samaa sarjaa, ei minunkaan pihamaastani tule ikinä valmista. Kauniita kukkasia sinulla siellä looseissa kasvaa, ja rehevältä näyttää. Voimia myös sinulle, näistä taisteluista kun ei olisi aina niin väliä. Mutta sisulla mennään. Mukavaa kesää ja aurinkoa juhannukseesi!
VastaaPoistaKiitos, Pyllerö! Aika hyvinhän nuo kasvit kasvavat puutarhurista huolimatta ;)
VastaaPoistaJoskus meinaa tulla vähän "turnausväsymystä" kaikkien eri taisteluiden kanssa, vaikka itsellä kaikki onkin ihan hyvin. Perheenjäsenet - niin ihmiset kuin eläimetkin - ovat kuitenkin niin rakkaita, että heidän taistelunsa muuttuvat aina myös henkilökohtaisiksi taisteluiksi. Mutta läpi mennään, näin uskomme! Valoisaa juhannusta sinulle!
Kiitos, Pyllerö! Aika hyvinhän nuo kasvit kasvavat puutarhurista huolimatta ;)
VastaaPoistaJoskus meinaa tulla vähän "turnausväsymystä" kaikkien eri taisteluiden kanssa, vaikka itsellä kaikki onkin ihan hyvin. Perheenjäsenet - niin ihmiset kuin eläimetkin - ovat kuitenkin niin rakkaita, että heidän taistelunsa muuttuvat aina myös henkilökohtaisiksi taisteluiksi. Mutta läpi mennään, näin uskomme! Valoisaa juhannusta sinulle!