No niin. Vakaa aikomukseni oli tuon edellisen päivityksen jälkeen jälleen aktivoitua tämän blogin suhteen, mutta aikomukseksihan tuo jäi. Jostain syystä vain nyt tuntuu ylivoimaiselta tämä päivittäminen. Tiedättehän sen kuuluisan writer's blockin, siis kun ei vaan kykene kirjoittamaan. Mulla on nyt selkeästi joku bloggaajan blokki päällä, asiaakin olisi ja jopa jotain valmistunutta käsityörintamalla, mutta ei vaan saa aikaiseksi kirjoittaa. No, nyt päätän lopettaa blokin! Ehkä tää on vähän niin kuin se kuuluisa maratonin muuri, yli vaan ;)
Se HCR siis tuli ja meni. Juoksu ei ko. päivänä kulkenut mitenkään erityisen hyvin, mutta olen maaliin tultiin ja vielä ihan kelpo aikaan, joten sinänsä voin olla tyytyväinen. Haastoin FB:n puolella ihmisiä lahjoittamaan 1 euron/juoksemani kilometri joko Extreme Survival Teamille tai Team Elina Jouhkin keräykseen, koska edustin juoksussa molempia ja tiedänkin ainakin muutaman ihmisen tarttuneen haasteeseen. Se ilahdutti kovin!
Siinä välissä tuli sitten taas paiskittua töitä aika urakalla. Yhden isomman projektin sain valmiiksi viime perjantaina ja se helpottaa kovasti töiden saralla. Enää pientä viilailua sen osalta ja sitten pääsen siitä kokonaan eroon. Huoh. Viime sunnuntaina, siis toissa päivänä oli sitten vuorossa Naisten Kymppi. Yleensä olemme osallistuneet sinne firman piikkiin, mutta tällä kertaa juoksin kympin Team Elina Jouhkille. Ilma oli kerrassaan upea, mutta kieltämättä aika lämmin juoksemiseen. Helle verotti ainakin minun vauhtiani enkä siis ihan tavoiteaikaan päässyt, mutta ihan mukiin menevän ajan kuitenkin kellotin. Kaiken kaikkiaan kiva tapahtuma taas, muitakin tiimiläisiä oli tapahtumassa mukana sekä juoksemassa/kävelemässä että jakamassa tietoa SPR:n kantasolurekisteristä.
Neuleitakin on tässä hiljaisuuden aikana jokunen valmistunut.
Andalusian reissulle lähtiessä aloittelin Zeldan värjäämästä Nallesta ylipolven sukkia, jotka olivat olleet suunnitelmissa pitkään. Eivät todellakaan valmistuneet matkan aikana, mutta lopulta kuitenkin. Kuvasin sukat kyllä kertaalleen, mutta yllättäen en nyt sitten kuvaa enää mistään löytänytkään. Ehkä joskus muistan ne uudelleen kuvata, grr.
Sukista näkyy sentään vilaus toisten tässä välissä valmistuneiden sukkien alla.
Näissäkin on lankana Zelda's Dippins. Eivät ihan sovi minun jalkaani, kun ovat pari numeroa liian isot, mutta idea selvinnee.
Sukkien lisäksi sain kasatuksi yhden niin ikään Nallesta virkatun vauvan peiton.
Klassinen projekti tämäkin peitto siinä mielessä, että aloitin sen jämälangoilla, mutta sopivan väriset jämät loppuivat kesken ja niinpä oli pakko ostaa kerä fuksiaa ja vihreää Nallea. Vihreästä jäi taas jämä, josta nyt sitten olen virkkaillut lappuja taas seuraavaan "jämälankapeittoon". Eivät pääse jämät loppumaan. Peitto sen sijaan pääsi eilen matkaan ja on siis jo perillä Libanonissa.
No niin, tästähän tulikin sitten tällainen puolimaratonpostaus, kun vihdoin viime sain tartuttua asiaan. Onnittelut kaikille maaliin päässeille!
Se HCR siis tuli ja meni. Juoksu ei ko. päivänä kulkenut mitenkään erityisen hyvin, mutta olen maaliin tultiin ja vielä ihan kelpo aikaan, joten sinänsä voin olla tyytyväinen. Haastoin FB:n puolella ihmisiä lahjoittamaan 1 euron/juoksemani kilometri joko Extreme Survival Teamille tai Team Elina Jouhkin keräykseen, koska edustin juoksussa molempia ja tiedänkin ainakin muutaman ihmisen tarttuneen haasteeseen. Se ilahdutti kovin!
Siinä välissä tuli sitten taas paiskittua töitä aika urakalla. Yhden isomman projektin sain valmiiksi viime perjantaina ja se helpottaa kovasti töiden saralla. Enää pientä viilailua sen osalta ja sitten pääsen siitä kokonaan eroon. Huoh. Viime sunnuntaina, siis toissa päivänä oli sitten vuorossa Naisten Kymppi. Yleensä olemme osallistuneet sinne firman piikkiin, mutta tällä kertaa juoksin kympin Team Elina Jouhkille. Ilma oli kerrassaan upea, mutta kieltämättä aika lämmin juoksemiseen. Helle verotti ainakin minun vauhtiani enkä siis ihan tavoiteaikaan päässyt, mutta ihan mukiin menevän ajan kuitenkin kellotin. Kaiken kaikkiaan kiva tapahtuma taas, muitakin tiimiläisiä oli tapahtumassa mukana sekä juoksemassa/kävelemässä että jakamassa tietoa SPR:n kantasolurekisteristä.
Neuleitakin on tässä hiljaisuuden aikana jokunen valmistunut.
Andalusian reissulle lähtiessä aloittelin Zeldan värjäämästä Nallesta ylipolven sukkia, jotka olivat olleet suunnitelmissa pitkään. Eivät todellakaan valmistuneet matkan aikana, mutta lopulta kuitenkin. Kuvasin sukat kyllä kertaalleen, mutta yllättäen en nyt sitten kuvaa enää mistään löytänytkään. Ehkä joskus muistan ne uudelleen kuvata, grr.
Sukista näkyy sentään vilaus toisten tässä välissä valmistuneiden sukkien alla.
Sukkien lisäksi sain kasatuksi yhden niin ikään Nallesta virkatun vauvan peiton.
Klassinen projekti tämäkin peitto siinä mielessä, että aloitin sen jämälangoilla, mutta sopivan väriset jämät loppuivat kesken ja niinpä oli pakko ostaa kerä fuksiaa ja vihreää Nallea. Vihreästä jäi taas jämä, josta nyt sitten olen virkkaillut lappuja taas seuraavaan "jämälankapeittoon". Eivät pääse jämät loppumaan. Peitto sen sijaan pääsi eilen matkaan ja on siis jo perillä Libanonissa.
No niin, tästähän tulikin sitten tällainen puolimaratonpostaus, kun vihdoin viime sain tartuttua asiaan. Onnittelut kaikille maaliin päässeille!
Mukavasti pääsit blokin yli, toivottavasti kokonaan. Itselläkin on kasa juttuja joita pitäisi blogata mutta se kuvaaminen on niin kovin hankalaa..hienoja sukkia ja pehmeän näköinen peitto. Joku ilostuu siitä varmasti!
VastaaPoistaMikähän siinä onkin, että se kuvaaminen on aina muka niin hankalaa. Seuraava hankala vaihe kuvaamisen jälkeen mulla onkin sitten kuvien siirtäminen koneelle...
PoistaIhanaa kuulla sinusta! Usein olen miettinyt millaisissa kiireissä hyörit. Toivottavasti blokki oli ja meni, sinua kaipaa niin moni muukin täällä :). Kaikella on aikansa ja paikkansa, olkoon blokkaus tauolla kun tauotuttaa syystä mistä tahansa. Pitkäkestoiset kiireet tahtovat verottaa, joskus yllättäviltäkin sektoreilta.
VastaaPoistaNaisten Kymppiä tarkeni taatusti juosta, huh mikä juoksusää. HCR:lla havainnoin sinun myös olleen. Juokset hyville asioille ja on hienoa, että haasteeseesi tartuttiin.
Onneksi olet ehtinyt kiireiltäsi myös puikkoihin ja koukkuun. Uniikeista langoista on syntynyt kauniita uniikkeja sukkia ja nätti vauvanpeittokin on pian käyttäjällään.
Hih, olipa langoiltaan klassinen jämälankaprojekti, jämälanka tahtoo ruokkia itse itseään.
Yritähän ehtiä nauttia kesästä, kuulumisiin :)
Voi Tikutin, kiitos kommentistasi! Tulin sattumalta juuri vastaamaan Heffaklumpenin kommenttiin ja olitkin juuri täällä =) Ihanaa, että te blogiystävät olette olemassa ja jaksatte muistaa, vaikka vähän katoaisikin välillä.
PoistaKiirettä on tosiaan pitänyt niin töissä kuin muutenkin ja vähän on muutakin huolta ollut, mutta eiköhän tämä tästä taas ala lutviutua. Kevään isoin työprojekti alkaa minulla olla pulkassa, nyt sammutellaan sitten pienempiä tulipaloja ;) Tuo ison prokkiksen saaminen pois käsistä kuitenkin helpottaa niin paljon, että pienemmät hässäkät eivät enää tunnu niin voittamattomilta.
Niin kovin tutun kuuloista tuo blogi kirjoittelun viivästyminen. Mutta eipä se mitään, hyvä että kuitenkaan et kokonaan katoa.
VastaaPoistaHienosti olet juosssut ja hyvien asioiden puolesta. Ja neulotkin vielä Libanoniin. Minäkin aloitin hyväntekeväisyys neuletta jossain vaiheessa mutta koska en ole piiiitkiiin aikoihin neulonut mitää pienelle ihmiselle niin eihän se onnistunut alkuunkaan. Eli ryhdyn siihen projektiin uudemman kerran kun aika on sopivampi:)
Upeat sukat. Aurinkoista kesää!